Kissojen historia ja evoluutio

Kissaeläimet ovat ncat-56753_1280opeassa tahdissa kehittyvä nisäkkäiden ryhmä, jotka jakavat yhteisen esi – isän 10 – 15 miljoonaa vuotta sitten. Tähän kuuluvat esimerkiksi tiikerit, puumat, leijonat ja monet muut kissaeläimet. Kotikissat kuuluvat sukuun kissat, joka koostuu noin seitsemästä pienestä kissalajista. Ryhmän lajeja tavataan ympäri maailman ja niihin kuuluu esimerkiksi Euroopan villikissa, Kiinan vuoristokissa ja viidakkokissa. Tämän ryhmän yhteinen esi – isä eli Aasiassa noin 6 – 7 miljoonaa vuotta sitten.

Toisin kuin koirat, kissat eivät ole muuttuneet paljoakaan kesyttämisen aikana, eikä kesykissan käytös eroa villikissan käytöksestä paljoakaan, erityisesti luonnossa selviämisessä. Useat villikissojen luonnollisista käyttäytymismalleista j luonteenpiirteistä auttoivat niiden kesyttämistä. Näihin kuuluu esimerkiksi pieni koko, selvä elekieli, suhteellisen korkea älykkyys, sosiaalinen luonne ja leikkisyys. Osalla lajeista on myös selviä taipumuksia kesyyntymiselle.

Kissojen kesytyksestä on annettu kaksi eri teoriaa. Ensimmäisessä ihmiset tarkoituksellisesti kesyttivät kissan jalostamalla niitä tuholaistorjuntaan. Tätä teoriaa on kuitenkin kritisoitu, koska vaikka kissat tappavatkin tuholaiseläimiä, niiden jalostaminen tottelemaan ei ole toiminut ja tehtävään on löytynyt parempiakin vaihtoehtoja, kuten tähän tarkoitetut koirat tai fretit. Toinen idea on, että kissoja siedettiin ihmisten läheisyydessä ja vähitellen luonnollisen valinnan kautta ne sopeutuivat metsästämään tuholaisia ihmisten kylien ja kaupunkien alueilla.

Kesyyntymisestä on ollut kissoille hyötyä, esimerkiksi niiden oletettu elinikä on noussut. Tähän on vahvasti vaikuttanut lääketieteen kehitys, esimerkiksi vielä 1970 – 1980 luvuilla keskimääräinen elinikä oli vain seitsemän vuotta. Vuonna 1995 tämä oli noussut reiluun yhdeksään vuoteen ja vuonna 2014 se oli tuplaantunut 1980 – lukuun verrattuna, noin 12 – 15 vuotta. Kissat voivat kuitenkin elää huomattavasti pidempäänkin, vanhin kissa on elänyt 38 vuotiaaksi. Elinikään on myös katsottu vaikuttaneen eläimen leikkaaminen, kollikissat jotka on leikattu, ovat tutkimusten mukaan eläneet kaksi kertaa pidempään kuin leikkaamattomat uroskissat. Naaraskissoilla leikatut elävät jopa 62 prosenttia pidempään kuin leikkaamattomat.

Leikkaaminen on vaikuttanut terveyteen poistamalla tiettyjen, yleensä vanhenemiseen liittyvien sairauksien riskiä, kuten kivessyöpää kolleilla ja kohtusyöpää naarailla. Sama on huomattu myös katukissojen yhteisöissä, leikatut kissat ovat eläneet huomattavasti pidempään kuin leikkaamattomat.