Kissojen sosiaalinen käyttäytyminen

Ulkokissat ovat akticat-67345_1280ivisia sekä päivällä että yöllä, vaikkakin yöaktiivisuus on hiukan suurempaa. Kissoilla on vaihteleva ja joustava aikataulu, joka tarkoittaa että esimerkiksi sisäkissat todennäköisesti ovat aktiivisimmillaan aamuisin ja iltaisin, ihmisten ollessa paikalla. Vaikka sisäkissat viettävät suurimman osan ajastaan talon sisällä, voivat ne luoda useiden satojen metrien reviireitä, seitsemästä hehtaarista aina 28 hehtaariin asti.

Kissat säästävät energiaa nukkuessa enemmän kuin useat muut eläimet, ja tämä lisääntyy kissan vanhetessa. Päivittäinen unimäärä vaihtelee usein 12 – 16 tunnin välillä, jotkut nukkuvat jopa 20 tuntia.

Vaikka villikissat ovatkin yksineläjiä, kesykissoilla on laaja sosiaalinen käyttäytyminen mikä vaihtele yksilöistä ja yhteisöistä riippuen. Yleensä villinä elävät kissat kerääntyvät ruuansaantipaikalle eräänlaisiksi yhteisöiksi, joissa naaraat voivat tehdä yhteistyötä. Usein myös joku kissoista osoittautuu muita dominoivammaksi ja jokaisella kissalla on oma pieni reviirinsä.

Lisääntymiskykyisellä uroksella tämä on yleensä 10 kertaa suurempi kuin naaraiden ja se voi mennä päällekkäin useiden naaraiden reviirin kanssa. Reviirit merkitään virtsaamalla tai hieromalla hajunystyröitä alueella. Reviirien välissä on neutraaleita alueita, joissa kissat voivat tarkkailla ja tavata muita ilman reviirin puolustukseen liittyvää käytöstä. Reviireillä tunkeilijat jahdataan pois ensin tuijottamalla, sähisemällä sekä murisemalla, ja mikäli tapa ei toimi, turvaudutaan lyhyisiin, äänekkäisiin ja väkivaltaisiin tappeluihin. Vaikka kissat voivatkin asua samalla alueella yhteisöinä, niillä ei ole lauma käyttäytymistä, yhteistä selviytymis – strategiaa, eivätkä ne metsästä yhdessä.

Jotkut lemmikkikissat voivat olla kehnosti sosiaalistettuja ja tämä koske erityisesti vanhempia kissoja, jotka voivat käyttäytyä aggressiivisesti uutta kissaa, tai kissanpentua kohtaan. Aggressiivisuus voi sisältää sekä puremista, että raapimista. Oikein sosiaalistettuna kissalla ei ole ongelmaa elää yhdessä muiden kissojen kanssa, ja jopa muut eläimet, kuten koirat, eivät ole ongelma.

Ihmisten, sekä muiden kotieläinten, läheisyydessä kasvaminen on saanut aikaan sosiaalisen sulautumisen kissoissa ja monet kissat ilmaisevatkin kiintymystä sekä ihmisiä, että muita eläimiä kohtaan. Kotikissa voikin pitää ihmistä tietynlaisena emohahmona ja ne ilmaisevat pentumaista käytöstä myös aikuistuessaan. Esimerkiksi korkeat äänet joilla kissat pyytävät ruokaa ihmiseltä, voivat matkia kissanpennun tapaa pyytää emolta maitoa, ja samalla ihminen mieltää sen vauvan itkuun, jolloin sitä on vaikea vastustaa.